Tässä kirjoituksessa muistellaan kuinka ko. printterin kasaus sujui. Samaan tapaan kuin edellisessä Sovol SV07 -artikkelissa, missä laite otettiin pakkauslaatikosta esille, niin tässäkin käytetään lähinnä kuvia ja kuvatekstejä kuvaamaan kasauksen etenemistä. Tämä ei varsinaisesti ole yksityiskohtainen ohje tämän printterin kasaamiseen, vaan yleisluontoinen kuvaus, kuinka se tässä labrassa onnistui ja mihin itselläni huomio kiinnittyi ongelmakohdissa. Jos kysyttävää tulee, niin aina voi kommentoida tai laittaa Info-sivun kautta palautetta - lisätään artikkeliin sisältöä tarpeen mukaan.
Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että yhteenliitettäviä osia ei määrällisesti ole paljoa, kaikki mahtuu hyvin yhteen kuvaan:
Mutterit ja ruuvit ja muut kiinnitysosat on koottu nätisti omiin numeroituihin pusseihin. Oletin tämän vastaavan ohjekirjassa olevia numeroita kokoonpanon yhteydessä, mutta oletukseni ei aivan pitänyt kutiaan kuten nähtäväksi jää.
Kokoonpano aloitetaan kiinnittämällä Z-akselisto alustaan. Tämä onnistui helpoiten kuvan osoittamassa asennossa, koska ruuvit kiinnitetään pohjasta päin. Kun tämä on suoritettu, on printterin runko valmis - tadaa!
Seuraavaksi kiinnitetään ohjauspaneelin kehikko. Toisin kuin pussissa numeroituna, tämä vaihe on toinen vaihe eli numerot eivät aivan täsmää ohjekirjan kanssa. Tässä ei ole kuitenkaan vaikeaa päätellä, mikä osa tai ruuvi tulee mihinkin joten sinänsä ei edes ongelma.
Kehikkoon kiinnitetään ohjauspaneeli ja siihen liitetään virta- ja USB-johto. Näyttölaite sisältää minitietokoneen, joka toimii tämän printterin aivoina ja hermokeskukseen, eli moottoreita ja antureita yms. ohjaavalle levylle kulkeutuu USB-johto.
Tulostuspää kiinnitetään X-akseliin ruuveilla takaa:
Lisätuuletin kiinnitetään X-akseliin myös.
Lisätuuletin piti kuitenkin ensin kääntää eri asentoon, kun se oli tehtaalla asennettu väärin (johdin väärään suuntaan). Liitin irtoaisi ellei jopa hajoaisi, kun tulostuspää ajetaan toiseen ääriasentoon mikäli tuuletin jätetään tähän asentoon. Tuulettimen valmistaja on ZYT ja mallinumero ZYT7025H24B, DC 24V 0.25 A.
Filamenttirullan pidike napsautetaan "ylähirteen" kiinni ja varmistetaan takaa yhdellä ruuvilla.
Tulostuspäälle menevä johtonippu kiinnitetään Z-akselin kannattimeen nippusiteillä:
Nippusiteillä varmistetaan kaapelin pysyminen paikallaan myös tulostuspään liittimen luona. Samalla kytketään lisätuulettimen johdin kaapelinipun liittimeen.
Z-akselien moottorien kaapeloinneissa oli pientä fiilaamista.
Johdin oli vähän epäsiistissä paketissa ja lähellä pyörivää akselia, joten viedään johdin pyörivän osan ohitse ja varmistetaan liittimen juuresta nippusiteellä.
Printterissä on kaksi Z-moottoria molemmilla puolilla ja oikealla puolella oli pientä paikkailun tarvetta johdotuksen kanssa myös. Alustan takarulla otti kiinni oikean puoleisen Z-moottorin johtimeen, joten johdinnippua piti hieman siirtää.
Kiinnitystarra otetaan irti ja johdin siirretään paremmalle paikalle.
Alustaa tarkkaillessa huomasin myös, että Y-akselista kuuluu ylimääräistä rahinaa. Ylimääräinen ääni tuli hammashihnasta, joka otti kiinni alumiinitankoon kiristimen luona. Tähän ratkaisuna ruuvien löysytys ja kiristimen nosto ylöspäin samalla kun ruuvit kiristetään takaisin paikoilleen.
Ennen virtajohdon kiinnittämistä varmistetaan virtalähteestä, että jänniteasento on oikein.
Kun virtakytkin käännetään päälle, tulostin käynnistyy ja toivottelee tervetulleeksi.
Ensikäynnistyksessä kosketusnäytöstä valitaan kieli ja asetetaan WiFi yhteys kuntoon. Näissä ei ollut mitään ihmeellistä, yhteyden ottaminen lähiverkkoon sujui vaivattomasti ja nopeasti.
Tulostin näyttää nyt kasattuna ja käynnistettynä tältä.
Seuraavaksi oli vuorossa ohjekirjan mukaiset ensimmäiset kalibroinnit ja alustan leveloinnit.
Kalibroinneista ei kuitenkaan tähän tätä enempää, kun ne eivät olleet tämän kirjoituksen juoni.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että nykypäivänä 3D-tulostimen kasaaminen on aika helppoa. Aikoinaan vuonna 2019, kun ostin Ender 3 -tulostimen, niin se tuli pahvilaatikossa irto-osina. Ainoita valmiiksi kasattuja kokonaisuuksia olivat virtalähde ja elektroniikkalevyt, ei sentään niitä tarvinnut alkaa osista juottelemaan ;). No leikki sikseen. Kuluttajalle kukkaroystävällisten 3D-tulostinten aikakausi on ollut jo usean vuoden ajan arkipäivää ja tunnustaa, että jokainen uudempi 3D-tulostin jonka olen hankkinut, on ollut edeltäjäänsä helpompi ja nopeampi kasata ja ottaa käyttöön. Tässä tulostimessa oli joitain pieniä lapsuksia, joihin itse kiinnitin huomiota, mutta varmasti vasta-alkajakin olisi ainakin kriittisimmät asiat huomannut.
Tätä kirjoittaessa printteriä on jo käytetty muutamaan kappaleeseen eri asiakastöihin ja omiakin tuunauksia printterin ohjelmistoon on tehty. Niistä lisää seuraavassa kirjoituksessa.