Elektroniikkaa, 3D-tulostusta ja DIY-henkeä!
Hutasu.net pyrkii tarjoamaan mielenkiintoista sisältöä kaikille elektroniikasta, tietokoneista ja "värkkäilyistä" kiinnostuneille. Aihealueina ovat elektroniikan lisäksi erilaiset rakentelut, mikrokontrollerit, kehitysalustat sekä 3D-tulostus.
- Nopeille postauksille jatkoa -
3D-tulostusta odotellessa otin työpaikalta lainaamallani Fluken TiS45 lämpökameralla kuvia eri kohteista. IR-kuvissa on päivämäärä miten sattuu, mutta ketä kiinnostaa! Tässäpä muutama kuva:
Myös pallilla istuminen jättää jälkensä:
Lämpöä siis piisaa niin sisällä kuin ulkonakin, eli ukkosia odotellessa!
Tämä päivä on (etätöiden jälkeen siis) pitkälti mennyt sivustoa rassaillessa. Olen tehnyt ja muuttanut mm. seuraavia asioita:
Näin sosiaalisen eristäytymisen aikoina pitää keksiä itselle puuhaa. Tai no oikeastaan ei erikseen tarvitsisi (koska sitä kyllä riittää muutenkin), mutta tämä idea kuitenkin syntyi turhautumisesta. Ajattelin, että tästä voisi olla hyötyä muillekin joten päätin kirjoittaa pienen ohjeistuksen aiheesta.
Kyllästyin siis tallentamaan netistä kuvia niin, että lataan ne ensin selaimen lataus-kansioon ja sieltä käsin siirrän omaan eri kansioonsa ja vieläpä eri levylle. Tähän olisi internetissä tarjolla erilaisia asennettavia softia, mutta niistä ei koskaan tiedä mitä koodia ne koneessa suorittavat.
Pari tuntia googletusta kuinka Powershellillä skriptaillaan ja nyt tietokone tekee tämän puolestani, heti kun olen jotain tallentanut (tarkemmin sanottuna 5 sekuntia latauksesta). Vaati hieman kikkailua, koska kohdelevyt ovat eri asemia ja Chrome ei turvasyistä anna lisäosien suoraan tallentaa eri levylle.
Mutta miten tämä oikein tapahtuu? Tässä ohje, jos haluat tämän ominaisuuden itsellesikin toteuttaa (ei vaadi ohjelmien asentelua, vain Chrome-selaimen ja 1-lisäosa). Ohje voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta on oikeastaan aika nopeasti tehty. Laita palautetta jos koet ohjeet puutteelliseksi.
lue lisää >>Elektroniikan kanssa näperrellessä tarvitsee usein tiedonsiirtoa tietokoneelle päin ja toiseenkin suuntaan. Käyttötapauksia voi olla esimerkiksi anturitietojen lähetys sulautetulta laitteelta tietokoneelle analysoitavaksi tai ohjelman suorituksen debuggaaminen, tai muuta vastaavaa.
Monissa kehitysalustoissa (kyllä, Arduinossakin) on vakiona USB-sarjaporttimuunnin, minkä avulla saadaan mikroprosessorin lähettämä sarjamuotoinen tieto virtuaalisarjaportin avulla käsiteltäväksi. Tätä ei kuitenkaan aina ole mahdollista käyttää ja monesti ratkaisu ei välttämättä täysin käytännöllinenkään ole. Ainahan voisi viritellä erillisen sarjaporttimuuntimen prossun kylkeen, mutta näissä on monesti se ongelma, että muunnos tapahtuu 3/5 voltin (CMOS/TTL) logiikkatasosta RS232 tasolle, missä jännitetasot voivat olla prossun kannalta kuolettavia. Tästä aiheesta voit lukea tarkemmin tältä sivulta.
USB-ISS on Robot-Electronicsin tuote, minkä avulla saadaan helposti ja kompaktisti toteutettua muunnos suoraan USB:sta TTL/CMOS-tasoon. Eli voidaan käyttää mikroprosessorin sarjaporttia suoraan, ilman RS232-muunnospiirejä välissä. USB-ISS "mokkula" toimii tietokoneella virtuaalisarjaporttina, mutta sitä ohjataan sarjakomennoilla, joten käyttäminen vaatii erillisen sovelluksen. Tätä "mokkulaa" voidaan käyttää myös SPI ja I2C -sarjaväylien kanssa kommunikointiin ja on siksi varsin näppärä lisä työkalupakissa.
Itse USB-ISS laitteesta voit lukea lisää tältä sivulta: https://www.robot-electronics.co.uk/htm/usb_iss_tech.htm.
Pythonille olisi ollut tarjolla useita erilaisia sovelluksen tekoon tarkoitettuja kehitysympäristöjä (IDE), mutta tyydyin tällä kertaa perus Python IDLE:en, sillä se tulee vakiona mukana Pythonin asennuksessa. Lisää erilaisia ohjelmointiympäristöjä löytyy tästä linkistä: https://www.programiz.com/python-programming/ide.
lue lisää >>Vaihdoin tässä hiljattain näyttiksen. Tein sitten suorituskykyvertailuja 3DMark-ohjelmistolla ja tulokset olivat ihan tyydyttäviä.
Pidemmittä puheitta, tässä vertailut parilla eri testiohjelmalla:
Vertailin myös tietokoneen tuottamaa hukkatehoa, eli lämpöä. Lämmöt pysyivät ihan kohtuullisina:
144 Hertsisellä näytöllä FPS:n merkitys korostuu hyvin selvästi. Esimerkiksi Fallout 4:ää pelatessani huomasin tehojen kasvaneen tuntuvasti sillä ns. FPS-droppia ei esiintynyt ja AVG FPS lienee ollut siinä 80 seutuvilla äkkiä kalkuleerattuna (min ~60 max 180).
CPU:na koneessani on vanha työjuhta Intel Core i7. Pelikäytössä kone kellottaa itsensä 4,2 GHz-nopeuteen, mistä on jonkun verran apua raskaassa kuormituksessa.
CPU:n rupelista päätellen, minulla täytyisi vaihtaa lämpötahnat tuohon...Hmm. Ehkä seuraavassa postissa, ehkä ei :).
