Arduino Opas 2 – Arduino Uno R4 Minima

Alunperin julkaistu: 26.4.2024

Viimeksi muokattu: keskiviikko 22.5.2024

Tervetuloa Arduino Opas 2:en pariin. Tässä oppaassa kerrataan osittain aiemmin kirjoittamaani Arduino Opasta (https://www.hutasu.net/mikrokontrollerit/arduino/) ja tutkitaan, kuinka vastaavat asiat toimivat Arduino UNO R4 versiossa. Opas on pyritty kirjoittamaan maanläheisin termein ja liian teknistä sanastoa välttäen, mutta koska olemme laiteläheisen ohjelmoinnin parissa, ei tietyiltä englannin kielisiltä termeiltä ja niiden suomennoksilta tai muilta tekniikan sanoilta voi välttyä. Mutta ei huolta, opas kyllä kertoo asian laidan tarvittaessa.

Koska opas on nimeltään Arduino Opas 2, niin kirjoittajalla on oletus, että oppaan ensimmäinen osa on tuttu tai että lukijalla on muutoin käsitys Arduinon toiminnan perusteista. Opasta voisikin luonnehtia hieman vaativammaksi, kuin aiempaa Arduino Opastani ja tämän oppaan on tarkoitus olla jatkoa edellä mainitulle etenkin haastavemmissa kappaleissa.

Kaikki oppaassa esitetyt koodit on eritelty omiin kansioihin myös GitHubin puolella, joten voit ladata koodit helposti käymällä koodiluolassa tämän linkin avulla: https://github.com/hutasunet/ArduinoOpas2.

Voit valita oppaan osat alta ja näitä uusia osia tähän oppaaseen pyritään tasaisen epäsäännöllisesti tuottamaan. Sivut ovat jatkuvasti työn alla, joten muutoksia saattaa rakenteeseen ja sisältöön tulla.

1. Mikä on Arduino Uno R4 Minima?

Arduino Uno R4 Minima
Arduino UNO R4 -sarja on uudistettu versio edellisen sukupolven Arduino UNO R3-versiosta. Jos olet kuullut jonkun asian tehtävän Arduinolla, on melko todennäköistä että se on tehty juurikin Arduino UNO R3-versiolla. Arduinossa onneksi kuitenkin pätee yleisesti (harvoja tapauksia lukuun ottamatta), että jos jokin koodi on tehty mille tahansa Arduinolle, niin se koodi yleensä toimii myös muillakin alustoilla (esimerkiksi Arduino Nano). Arduino UNO R4:ssä on sama kytkentärimojen ja pinnien järjestys kuin R3:ssakin, ...jatka lukemista!

2. Mitä tarvitsen seuratakseni tätä opasta?

Alkuun pääsemiseksi riittää vain pelkkä Arduino UNO R4 kehitysalusta, mutta hyvin äkkiä tarvitaan lisää elektroniikkaa ympärille. Heti ensimetrien jälkeen riittää pieni koekytkentäalusta, hyppylankoja, vastuksia, ledejä yms. Kenties kätevintä on kuitenkin hankkia pieni Arduino aloitussarja, joka sisältää varsin kattavasti kaikenlaista tarpeellista usean eri oppimisprojektin toteuttamiseen. Aloitussarjoja on erilaisia ja esimerkiksi Partcon-verkkokauppa tarjoaa kattavasti eri tasoisia ja hintaisia aloitussarjoja. https://www.partco.fi/fi/2335-arduino-aloitussarjat. Jokaisen oppaan osan alussa on lista siitä, mitä tarvitaan ja mikä on ...jatka lukemista!

3. Arduino IDE V2 asennus ja esivalmistelu

Ennen kuin päästään ohjelmoimaan Arduino Minimaa, täytyy asentaa ohjelmointiympäristö. Tämä onnistuu helpoiten Arduinon kotisivuilta osoitteesta: https://docs.arduino.cc/software/ide-v2. Lataa ja asenna sovellus tietokoneellesi. Kun asennus on suoritettu voit avata IDE:n normaaliin tapaan. Seuraavaksi asennetaan ohjelmointia varten tarvittavat kirjastot "Board Manager" -valikon kautta. Klikkaa ensin vasemmalta "Board Manager" auki (1), sen jälkeen hae hakulaatikon avulla minima kirjasto (2) ja klikkaa "INSTALL" (3). Hetkisen kuluttua asennus on suoritettu loppuun ja ohjelman "Output"-ikkunasta nähdään asennuksen ...jatka lukemista!

4. Tulot ja lähdöt

Mikrokontrollereiden ja sulautettujen laitteiden toiminta perustuu lähes poikkeuksetta johonkin I/O-tietoon, jota käyttäjän tarvitsee tutkia tai ohjata ja usein mukana on myös jotakin antureita tai muuta "älyä". Ilman IO:ta kaikki laitteet olisivat hyödyttömiä, koska ne eivät voisi ohjata mitään tai tulkita mitään ympäristöstään. Joten siksi käsittelemme ensimmäisenä pikapuolisesti Arduino Uno R4 Miniman tuloja ja lähtöjä, jotta perusteet niiden käytölle saadaan kuntoon. Arduino Uno R4 Miniman IO-kartan näet alta. Kuvasta nähdään mitä ...jatka lukemista!

5. Summerin soittaminen

Ääntä tarvitaan usein jonkin toiminnon suorituksen merkiksi, esimerkiksi näppäimen painallus tai muu kytkimen asennon muutos. Voi olla myös, että tarvitaan jonkinlainen hälytin tai varoitusääni tai halutaan toistaa jotakin muuta ääntä tai musiikkia. Käyttötapauksia on paljon erilaisia. Tässä kappaleessa käydään läpi pari erilaista tapaa tuottaa ääntä Arduino Miniman avulla. Lisätään kytkentään ääntä summerin avulla, jotta tekemisestä saadaan mielenkiintoisempaa. Ääntä voidaan yksinkertaisimmillaan ohjata Arduinon sisäänrakennetun kirjaston tone-funktion avulla. Funktion parametrit ovat pinninumero, ...jatka lukemista!

6. Lämpötila-anturin lukeminen

Lämpömittari on nimensä mukaisesti laite, joka näyttää lämpötilaa mitatulle aineelle, olipa se ilma, maa, vesi tai muu aine. Lämpötilatieto onkin hyvin usein sellainen helpohko ja sillä tavalla mielenkiintoinen aihe, että se jossain vaiheessa alkaa kaikkia Arduinon kanssa puuhastelevia kiinnostamaan, että kuinka sellaisen saa omaan projektiinsa mukaan. Perinteinen ja yksinkertainen, helppo tapa lukea lämpötilatietoa on käyttää vastusta, jonka resistanssi muuttuu lämpötilan mukaan. Näitä vastuksia ovat NTC ja PTC vastukset, missä NTC-vastuksella ...jatka lukemista!