Siirry sisältöön

Kumpi on parempi, Bowden vai Direct-Drive? Siinäpä kysymys mihin on varmasti vastauksia aivan yhtä monta kuin on printtaajaakin...

Kumpi on parempi, Bowden vai Direct-Drive? Siinäpä kysymys mihin on varmasti vastauksia aivan yhtä monta kuin on printtaajaakin. Ender 3:n kanssa on tullut hyvinkin tutuksi Bowden-setuppi ja siihen liittyvät ongelmat ja hyödyt. Jostain syystä kuitenkin näen Bowden setupissa näin 3D-tulostajan kannalta enemmän haittoja kuin hyötyjä, joten siinä on tarpeeksi syytä minulle tähän modiin.

Direct-Drive tarkoittaa 3D-tulostuksen maailmassa suorasyöttöä, eli siinä filamenttia syöttävä moottori on mahdollisimman lähellä suutinta, mistä muovi kulkee pursottimeen ja edelleen suuttimesta ulos tulostuspedille. Bowden tyyppisessä tulostuspäässä filamentin syöttömoottori on PTFE-putken päässä kiinni ja filamentti kulkee putken sisällä pursottimelle. Alla oleva kuva selittää tätä asiaa paremmin.

Kuvan lähde.

DD on usein kuitenkin raskaampi ja tilaa vievämpi ratkaisu tulostuspään osalta, joten valmistajan näkökulmasta arvioisin, että Bowden on ehkä halvempi ja helpommin toteutettavissa oleva ratkaisu. Usein näkee netissä puhuttavan myös, että se mahdollistaa nopeammat tulosteet, mutta tähän ei mielestäni vaikuta pelkästään se onko kyseessä Bowden vai Direct Drive. Kyseessä on, kuten elämässä yleensäkin eri asioissa, monen eri muuttujan summa.

lue lisää >>

Olen esitellyt piirilevyjyrsimen rakentelua ja testailua kolmessa aiemmassa kirjoituksessa, mutta ei tämä projekti ole vieläkään valmis. Onneksi ei ole kiire tämän projektin suhteen, vaan voin tätä edistää rauhassa, kunhan muilta hommilta kerkeän. Ylimääräistä aikaa tällaisena korona-aikana voi ihminen käyttää erilaisiin rakenteluihin ja puuhailuihin, tai sitten voi käydä katsomassa osoitteessa nettikasinoopas.com, josko sieltä löytyisi jotain mielenkiintoista arpapeliä ajan kuluksi. Viime kerralla kun aihetta päivittelin, sain aikaiseksi ensimmäisen jyrsinnän ja piirilevyn tehtyä. Kerron tässä osassa hieman tarkemmin ensimmäisestä jyrsitystä piirilevystä, sekä siitä, mitä on sen jälkeen tapahtunut/tehty.

Piirilevyyn saatiin siis ensimmäinen eristysjyrsintä aikaiseksi. Eristysjyrsintä tarkoittaa sitä, että jyrsimen terällä eristetään piirilevyn kuparin muodot ja johtimet muusta ympärillä olevasta kuparialueesta omiksi alueiksiin. Eristysjyrsinnän jälkeen piirilevyyn tehdään reiät, mihin komponenttien jalat saadaan kiinni. Tähän työhön käytin 0.8mm poranteriä 2 kpl. Ensimmäiselle kävi kalpaten, koska unohdin asettaa Z-aseman nollaan G92 Z0 -komennolla, ennen poratiedoston ajoa:

Erään kerran kävi näin...
lue lisää >>

Raapustellaanpas sunnuntain kunniaksi pientä nopeaa postausta piirilevyjyrsimen teosta. Ehkäpä tästä joskus pidempi rakentelu-kirjoitus syntyy, nyt lisätään vaan nopsasti "kontenttia".

old and original miniFactory beta -versio
Vanha 3D-tulostimen runko uuteen käyttöön

Elikkä mikä siis? Piirilevyjyrsin olisi tarkoitus rakentaa tästä vanhasta 3D-tulostimen raadosta. Tämä on vuosikausia lojunut varastossani ja sain tähän vasta modattua uuden firmiksen (Marlin 1.1.8) siihen uskoon, että kaikki akselit eli ZYX toimivat oikein ja liikkuvat oikeisiin suuntiin.

lue lisää >>

3D-tulostimet ovat usein tehtaalta/toimittajalta saapuessaan niin sanotusti tehdasasetuksissaan, eli koneisiin on asennettu jotkin vakiomalliset yleissäädöt, jotka enempi tai vähempi pitävät paikkansa valmistettaville laitteille. Ymmärrettävästä syystä laitevalmistajalla ei ole aikaa tuunata ja hiplata jokaista yksilöä erikseen kuntoon, koska se nostaisi laitteen yksikkökustannuksia liikaa ja näin laitteen myyntihintaa.

3D-tulostimien omistajat joutuvatkin useimmiten opiskelemaan uusia asioita itse, ja esimerkiksi askelmoottorien kalibrointi on yksi sellainen asia.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä levellointia, mikä sekin on kalibrointia, vaan tulostimen moottoreiden kalibrointia. Tulostimen moottoreita ohjataan askelilla ja englanninkielinen termi on steps.

Tässä kirjoituksessa koitan käydä yksinkertaisesti ja vaihe vaiheelta läpi, kuinka pursotin ja XYZ-moottorit saadaan kalibroitua käyttämällä apuna vain työntömittaa ja viivoitinta. Lisäksi tarvitset ohjelmiston, minkä avulla tulostimelta (sarjaportista) voidaan lukea tietoa ja komentaa sitä. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi: Pronterface tai Repetier-Host. Tässä kirjoituksessa käytetään jälkimmäistä.

lue lisää >>

Viime viikolla tuli tehtyä muutama 3D-tulostustyö ja lisäksi muita sivuprojekteja. Menneenä viikonloppuna kuitenkin tuli tehtyä vähän sitä sun tätä ja ajattelinpa blogiin näistä nopeasti jotain raapustella...

Viime viikolla tuli tehtyä muutama 3D-tulostustyö ja lisäksi muita sivuprojekteja. Menneenä viikonloppuna kuitenkin tuli tehtyä vähän sitä sun tätä ja ajattelinpa blogiin näistä nopeasti jotain raapustella, vaikka ollaankin jo keskellä viikkoa menossa. Jos on joutoaikaa niin voi värkkäillä omiaan kuten minä teen, tai sitten voi käydä vaikka Nettikasinot24:ssa pelailemassa ja kokeilemassa onneaan.

Ender 3:een suorasyöttö, tai ainakin melkein…

Olen jo aiemmin asentanut Ender 3-tulostimeen Micro-Swiss täysmetallisuuttimen. Siinä on hyötyjä mm. korkeampi mahdollinen tulostuslämpötila ja vähempi rassaus PTFE-putken kanssa. Olen kuitenkin halunnut jo jonkin aikaa muuttaa tulostimen suoravetoiseksi eli Direct-Drive malliksi, missä filamenttia syöttävä moottori sijaitsee mahdollisimman lähellä itse pursotinpäätä. Bowden-tyyppisessä (mikä Ender 3 vakiona on) syöttömoottori on taasen etäämpänä ja filamentti kulkeutuu pursottimeen PTFE-putkea pitkin. Googlettelin aikani ja löysin mallin numero 4179624 Thingiversestä.

Ender 3 suorasyöttö
Kuva thingiversen linkin takaa...
lue lisää >>