RasPi

Raspberry Pi minitietokone

Rasberry Pi

Teille jotka ette tiedä, mikä Rasberry Pi (lyhennetään myös RasPi tai RPi jne.) on, niin suosittelen ensiksi lukemaan esimerkiksi Wikipedian artikkelin aiheesta. Kerron tästä kuitenkin lyhyesti nyt myös itse, takertumatta liikaa teknisiin yksityiskohtiin, jotta tämä avautuisi vähän "ulapalla seilaavillekin".

RasPi on on yhdelle piirilevylle tehty, melkein luottokortin kokoinen tietokone. Tietokoneessa käytetään käyttöjärjestelmänä yleisimmin Linuxia, esimerkiksi Debian GNU/Linux, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä voi käyttää. Kyseinen tietokone on suunniteltu vastaamaan sulautettujen järjestelmien parissa työskentelevien, opiskelevien ja tutkijoiden tarpeisiin. Laite julkaistiin ensimmäisen kerran 29. helmikuuta 2012 versiona A, eli artikkelin kirjoitushetkellä pari vuotta sitten. Nykyisin laitteesta on saatavilla versio B, mistä myös tämän sivun tiedot kertovat. Alla olevassa kuvassa on versio A.

Rasberry Pi

Kuva lainattu wikipediasta.

RasPi:ssä A:ssa on SoC-piiri, eli System-on-Chip siru BCM2835 (Broadcom), joka yhdistää prosessorin, näytönohjaimen, piirisarjan, digitaalisen signaalin käsittelyprosessorin, USB:n ja SDRAM-muistin sekä sen ohjaimen. Eli käytännössä reilun neliösentin tilaan on pakattu tietokone, joka pitää sisällään 700 MHz:n kellotaajuudella tikittävän prosessorin ja 512 megatavua RAM-muistia.

Vaikka kellotaajuus ja muistin määrä vaikuttavat kovin mitättömiltä verrattuna nykytietokoneisiin, kannattaa pitää mielessä, että tätä laitetta ei olekaan tarkoitettu pöytätietokoneeksi varsinaisesti. Käytännössä laitteessa on yhtä paljon tehoa, kuin nykyaikaisissa älypuhelimissa. Hinta on vain paljon halvempi.

Versiossa B SoC-piirin lisäksi RasPi:stä löytyy kaksi USB-porttia, yksi Ethernet portti, micro-USB-liitin virransyöttöä varten, SD-muistikortinpaikka (jota käytetään tietokoneen kiintolevynä), komposiitti (RCA) ja HDMI-lähtö sekä 3,5mm kuulokeliitäntä ääniä varten. Eli käytössä on tavallisia tietokoneesta tuttuja liittimiä.

Tavallisten tietokoneliittimien lisäksi RasPi tarjoaa 8 GPIO-linjaa, sarjaportin, I2C-väylän, SPI-väylän kahdella chip-select linjalla sekä I2S-audio lähdön. Tässä kohtaa RasPi muuttuukin mielenkiintoiseksi tietokoneeksi, sillä IO-pinnit on tehty hyvin helposti käyttöön otettavaksi. Alla olevassa kuvassa on versio B:

B-versio

kuva lainattu www.makershed.com

Laitteen hinta on suomalaisen verkkokaupan alphageek sivuilla 32,37 € artikkelin kirjoitushetkellä (viikko 26/2014). Tässä linkki kiinnostuneille: http://www.alphageek.fi/Raspberry-Pi-Model-B-512mb.html.

Itse laitteen lisäksi tarvitaan viiden voltin virtalähde, joka antaa mielellään yli 1 ampeerin virran - joko varrella tai ilman. Myös suojakotelo on hyvä olla, ettei RasPi ota heti osumaa mikäli se joutuu vähän kyseenalaiseen ympäristöön. Mikäli omistat jo valmiiksi 4 gigatavun (tai siitä suuremman) muistikortin niin sitä ei tarvitse ostaa, muutoin kyllä. Muistikorttihan ajaa siis kiintolevyn asemaa RasPi:ssä.

No mitä tällä voi nyt tehdä?

Siitäpä tässä onkin tarkoitus ottaa selvää. Aloitan Rasberry Pi:n tutkimisen tältä istumalta (oikeastaan aloitettu jo aiemmin mutta kuitenkin...) ja päivittelen tietoja alle. Tarkoituksena on tehdä sivuja, missä kerrotaan yhdestä aiheesta kerrallaan.

Sillä välin kun suomenkielisiä juttuja odottaa, voi vaikkapa vilkaista Raspberry lehden kotisivun, siellä on paljon kaikkea jännää luettavaa: https://www.raspberrypi.org/magpi/

Tsekkaa myös blogista:

3D-tulostettu kotelo Raspille

 

Raspberry Pi 3 Octoprint tulostuspalvelin

MiniFactory3 3D-tulostimeni ei toimi ilman tietokonetta, joka lähettää tulostimen vaatimat G-koodit ja komennot joiden mukaan mallit tulostuvat. Näin ollen aina kun 3D-tulostan, on pääkoneeni varattu tulostimelle, eikä sitä voi sammuttaa. Kävipä tässä vasta taannoin myös näin, että tietokoneeni (Win 10) päätti päivittää itsensä ja tämän jälkeen käynnistää itsensä uudelleen. Sinänsä se ei haitannut, mutta koska tulostus oli juuri käynnissä, niin kappale meni pilalle tulostimen pysähdyttyä. Omistan kaksi Raspberry minitietokonetta, joille ...jatka lukemista!

Bussiaikataulunäyttö Raspi 3:lla

Tämän rakentelun toteutti Jere ja hän on tekemästään työstä kirjoittanut seuraavasti. Elektroniikka-aiheisen sivuston vieraskynäilijän roolissa otan kunniatehtävän vastaan kirjoittaa hieman softapainotteisempi artikkeli. Pääkaupunkiseudulla asuessani olen sataprosenttisesti julkisen liikenteen armoilla (ihan omasta tahdostani). HSL.fi –sivusto sekä Andropas-sovellus on tullut tutuksi kyytejä etsiessä. Kotona kuitenkin haluan vapautua samojen sivujen sekä jatkuvan klikkailun ja tarkistelun tuomasta taakasta. Tästä syntyi ajatus luoda kotiin alati päällä oleva bussiaikataulu, joka päivittyy itsestään. Valitsin alustaksi Raspberry Pi ...jatka lukemista!

SSH yhteys Windowsista Raspiin

SSH eli Secure Shell yhteyden avulla voidaan Raspia ohjata etänä lähiverkon yli. Tämä on hyvin kätevä ominaisuus, varsinkin jos Raspi toimii ns. "mustana laatikkona". SSH-yhteys on oletuksena aktiivinen Raspberryssa, joten mitään ylimääräisiä säätöjä ei tarvitse sille tehdä. Mikäli SSH on kuitenkin asetettu pois päältä joskus aiemmin, voidaan se konfiguroida uudelleen käyttöön LX-terminaalista komennolla: sudo raspi-config Yhteyden muodostus on hyvin helppoa, tarvitset siihen vain toisen tietokoneen, SSH-yhteyteen pystyvän terminaaliohjelman (tässä olen ...jatka lukemista!

Raspberryn ensimmäinen käynnistys

Ennen ensimmäistä käynnistystä, ennen kuin ollaan siinä pisteessä että olemme valmiita käynnistämään kyseisen hököttimen, täytyy tarkistaa muutama asia ja kytkeä olennaiset lisälaitteet Rasberry Pi:lle. Ensinnäkin tarkistetaan, että micro-usb virta-adapteri on riittävän tehokas, eli että tästä virtalähteestä saadaan ulos vähintään 0,7 A mutta mielellään 1 A tai enemmän. Suositus on 2 A. Tämän lisäksi tarkistetaan että jos käytössä on USB-hub, niin sen virtakaapelia ei kytketä ensimmäisenä! USB-hub saattaa poweroida Rasberryn host-kaapelia ...jatka lukemista!