Termi BCD tulee sanoista Binary Coded Decimal ja sillä tarkoitetaan binäärimuotoista esitystapaa yksittäiselle desimaalimuotoiselle kymmenjärjestelmän luvulle. Luku on tietotekniikkaan perehtyneelle helppo ymmärtää, koska BCD-luvun muuttamisessa kymmenjärjestelmään lasketaan 2:n potenssit yhteen, joten puhutaan ihan tavallisesti binääriluvuista.
Esimerkiksi BCD-luku 1001 vastaa numeroa 9:n. Tämä saadaan kun lasketaan yhteen 20 + 23 = 1 + 8 = 9.
BCD-luvussa mahdollisia kymmenjärjestelmän lukuja on näin ollen vain 0 - 9, vaikka neljällä bitillä saadaan laskettua binäärisesti aina 15:toista asti. Alle on taulukkoon merkitty, kuinka BCD-luvut, binääriluvut, desimaaliluvut ja 2:n potenssit kytkeytyvät toisiinsa:
Desimaaliluku | BCD-luku
(ABCD) |
Binääriluku | 2:n potenssien summa |
0 | 0000 | 0000 | - |
1 | 0001 | 0001 | 20 |
2 | 0010 | 0010 | 21 |
3 | 0011 | 0011 | 21 + 20 |
4 | 0100 | 0100 | 22 |
5 | 0101 | 0101 | 22 + 20 |
6 | 0110 | 0110 | 22 + 21 |
7 | 0111 | 0111 | 22 + 21 + 20 |
8 | 1000 | 1000 | 23 |
9 | 1001 | 1001 | 23 + 20 |
BCD-luku on siis sama kuin vastaava binääriluku, millä voidaan esittää haluttu desimaaliluku. Siitä syystä sen nimikin on Binary Coded Decimal.