Siirry sisältöön

Sain viime viikolla hutasu.netin sivuston vierailijalta Tepolta yhteydenoton, missä hän kertoi päästäneensä yllä olevan kuvan mukaisesta laitteesta maagiset savut pihalle. Teppo oli kytkenyt Gimbalin ohjainpiirilevylle menevät käyttösähkön johtimet väärin päin, ja tästähän piirilevy ei ollut pitänyt. Teppo korjasi kytkennän, mutta ohjainkortti ei enää lähtenyt päälle ja ongelma oli syntynyt.

Teppo kyseli minulta apua, josko tietäisin etelän suunnilta ketään, joka voisi auttaa, mutta kun nimiä ei tullut mieleeni ehdotin että hän lähettäisi piirilevyn minulle korjattavaksi. Ja niinhän Teppo tekikin!lue lisää >>

Sarjassamme "kaikenlaista tulostettua" saa jatkoa tällä kertaa tällaisilla 3D-tulostetuilla näytön tukijaloilla. Nämä tukijalat tulivat tarpeelliseksi ystävälleni Jerelle hänen "bussiaikatauluprojektiinsa". Kyseisessä projektissa Raspberry Pi näyttää 7-tuuman näytöltä paikalliset lähtevät ja saapuvat bussit ja näyttö toimiikin kätevästi aikataulunäyttönä busseille - vähän samaan tapaan kuin linja-auto- tai juna-asemilla olevat aikataulunäytöt. Tämä on varsin kätevä ja hyödyllinen käyttötapaus Raspille ja eliminoi paperisen aikatauluvihkosen käytön. No ainakin kotioloissa eliminoi.

Raspberrylle on saatavana 7-tuuman näyttö esimerkiksi Vadelma Piin verkkokaupasta ja VP:n valikoimista löytyy myös paljon muutakin mukavaa tavaraa Raspberrylle.lue lisää >>

2

3D-tulostin on mekaaninen laite, joka kaipaa huoltoa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Huoltotarve syntyy ihan käytön vuoksi, mutta ympäristöstä ja tehdyistä tulosteista tulevat roskat vaikuttavat myös tulostimen toimintaan (pöly, pienet irtoroskat yms.). Ajan saatossa tulostin myöskin kuluu (laakerit, kierre- ja liukutangot) ja joskus osia voi joutua uusimaankin. Onneksi tällä kertaa selvisin kuitenkin ihan perus puhdistuksella ja "rassauksella". Tässä päivityksessä kerron, kuinka käytin loppiaisperjantain hyödyksi 3D-tulostimen huoltamiseksi ja kuinka huoltotarve lopulta ilmeni.lue lisää >>

Rakentelin tuossa pikaisesti 10 mA:n LED-testerin LM317-regulaattorilla, vastuksella ja parilla kondensaattorilla(LM317 datasheet). Ai että miksikö? No siksi, koska on tullut tilailtua kaikkea LED-härpäkettä viime aikoina ja on helpompaa ja nopeampaa testata LEDiä vakiovirralla, eikä etuvastuksesta tarvitse näin ollen huolehtia aina, jos ja kun testijännite muuttuu.

Kytkentä perustuu LM317:n datalehdestä löytyvään vakiovirtakytkentään. Virranrajoitusvastus R1 mitoitetaan löytyvän kaavan mukaan: 1.2 V / R1. Regulaattorin toiminta perustuu siihen, että LM317-piiri pyrkii pitämään R1-vastuksen ja Output välisen nastan 1,2 voltissa. Jotta kyseinen ehto voi toteutua, niin tällöin vastuksen läpi on kuljettava tietty virta, koska ohmin laki niin määrää.lue lisää >>

Sain tässä hiljattain hutasu.net:in lukijalta Vesalta projektiapupyyntöä LCD-näytön ohjaukseen Arduinolla. Hän oli näitä kyseisiä näyttöjä itselleen haalinut useamman kappaleen, mutta helppokäyttöinen ohjausmetodi puuttui. Hän kysyi minulta apuja ja sovittiin, että hän lähettää minulle yhden näytöistään ja minä alan työstämään apukoodia näytön ohjaukseen. Näyttö on mallia Phico Datavision DV-16215-1-S2RB ja se koostuu kahdesta 2x16 merkin LCD-näytöstä, joita ohjaa näyttömoduuliin integroitu mikroprosessori. Itse näyttömoduulia taas ohjataan sarjaportilla periaatteella: valitse näyttö - anna komento - kirjoita dataa. Joitain apuja näytön ohjaamiseen löytyi myös picaxen foorumeilta ja Vesa oli hyvää esiselvitystä tehnyt mm. signaalin tasojen osalta. Niistä nimittäin selvisi, että signaalitasot toimivat päin p... siis väärinpäin kuten normaalissa sarjaportissa.

lue lisää >>