Siirry sisältöön

Hutasun labraan saapuu välillä korjattavia laitteita asiakastyönä ja tämäkään ei oikeastaan sen erikoisempi poikkeus sinänsä ollut. Pelihiiriä olen korjaillut aiemminkin, niin omia kuin muidenkin, ja yksi vikatyyppi joka korostuu on kaapeliviat.

JLT Edge pelihiiren korjaus
Korjaukseen saapunut pelihiiri

Yleensä kaapelit menevät poikki tai hankautuvat oikosulkuun hiiren juuresta, mikä on ihan ymmärrettävä vikaantumisen paikka koska kaapeli on jatkuvassa liikkeessä. Pelikäytössä liikkeiden intensiteetti on myös varsin merkittävä, kuten hyvin saattaa kuvitella.

Tässä kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi vaiheet, joita tämän hiiren korjauksessa oli.

lue lisää >>

3D-tulostimet ovat usein tehtaalta/toimittajalta saapuessaan niin sanotusti tehdasasetuksissaan, eli koneisiin on asennettu jotkin vakiomalliset yleissäädöt, jotka enempi tai vähempi pitävät paikkansa valmistettaville laitteille. Ymmärrettävästä syystä laitevalmistajalla ei ole aikaa tuunata ja hiplata jokaista yksilöä erikseen kuntoon, koska se nostaisi laitteen yksikkökustannuksia liikaa ja näin laitteen myyntihintaa.

3D-tulostimien omistajat joutuvatkin useimmiten opiskelemaan uusia asioita itse, ja esimerkiksi askelmoottorien kalibrointi on yksi sellainen asia.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä levellointia, mikä sekin on kalibrointia, vaan tulostimen moottoreiden kalibrointia. Tulostimen moottoreita ohjataan askelilla ja englanninkielinen termi on steps.

Tässä kirjoituksessa koitan käydä yksinkertaisesti ja vaihe vaiheelta läpi, kuinka pursotin ja XYZ-moottorit saadaan kalibroitua käyttämällä apuna vain työntömittaa ja viivoitinta. Lisäksi tarvitset ohjelmiston, minkä avulla tulostimelta (sarjaportista) voidaan lukea tietoa ja komentaa sitä. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi: Pronterface tai Repetier-Host. Tässä kirjoituksessa käytetään jälkimmäistä.

lue lisää >>

Elektroniikan kanssa näperrellessä tarvitsee usein tiedonsiirtoa tietokoneelle päin ja toiseenkin suuntaan. Käyttötapauksia voi olla esimerkiksi anturitietojen lähetys sulautetulta laitteelta tietokoneelle analysoitavaksi tai ohjelman suorituksen debuggaaminen, tai muuta vastaavaa.

Monissa kehitysalustoissa (kyllä, Arduinossakin) on vakiona USB-sarjaporttimuunnin, minkä avulla saadaan mikroprosessorin lähettämä sarjamuotoinen tieto virtuaalisarjaportin avulla käsiteltäväksi. Tätä ei kuitenkaan aina ole mahdollista käyttää ja monesti ratkaisu ei välttämättä täysin käytännöllinenkään ole. Ainahan voisi viritellä erillisen sarjaporttimuuntimen prossun kylkeen, mutta näissä on monesti se ongelma, että muunnos tapahtuu 3/5 voltin (CMOS/TTL) logiikkatasosta RS232 tasolle, missä jännitetasot voivat olla prossun kannalta kuolettavia. Tästä aiheesta voit lukea tarkemmin tältä sivulta.

USB-ISS Sarjamoduulin kuva
USB-ISS Sarjamoduuli (SPI/I2C/Serial)

USB-ISS on Robot-Electronicsin tuote, minkä avulla saadaan helposti ja kompaktisti toteutettua muunnos suoraan USB:sta TTL/CMOS-tasoon. Eli voidaan käyttää mikroprosessorin sarjaporttia suoraan, ilman RS232-muunnospiirejä välissä. USB-ISS "mokkula" toimii tietokoneella virtuaalisarjaporttina, mutta sitä ohjataan sarjakomennoilla, joten käyttäminen vaatii erillisen sovelluksen. Tätä "mokkulaa" voidaan käyttää myös SPI ja I2C -sarjaväylien kanssa kommunikointiin ja on siksi varsin näppärä lisä työkalupakissa.

Itse USB-ISS laitteesta voit lukea lisää tältä sivulta: https://www.robot-electronics.co.uk/htm/usb_iss_tech.htm.

Pythonille olisi ollut tarjolla useita erilaisia sovelluksen tekoon tarkoitettuja kehitysympäristöjä (IDE), mutta tyydyin tällä kertaa perus Python IDLE:en, sillä se tulee vakiona mukana Pythonin asennuksessa. Lisää erilaisia ohjelmointiympäristöjä löytyy tästä linkistä: https://www.programiz.com/python-programming/ide.

lue lisää >>

Elikkäs tämä projekti lähti siitä, kun tutkiskelin internetistä että olisiko raspille semmoisia käteviä virtakytkimiä tai jotain kytkentöjä, millä raspin saisi kätevästi pois päältä ja päälle, samaan tapaan kuin PC:ssäkin on virtakytkin, eli AT-tyylisesti.

Löysin ensin aiheeseen melkein sopivan kytkimen USB-kaapelin väliin: https://www.pi-supply.com/product/pi-supply-raspberry-pi-power-switch/ missä toiminnallisuus on aika pitkälti sama kuin mikä mielessäni oli.

Tässä vain ei mielestäni ollut kaikki aivan kohdallaan. Alla pari pointtia miksi tuo on mielestäni huono:

  1. Kytkentä käyttää mielestäni tarpeettoman paljon komponentteja yksinkertaisen asian toteuttamiseen
  2. Tässä käytetään relettä, eli soveltuu vain ON/OFF tarkoitukseen
  3. Vaatii ylimääräisen micro-usb kaapelin
  4. Roikkuu johtojen varassa ja kotelointi pitää keksiä itse

No, mielestäni pystyn parempaan.lue lisää >>