Olen jo pitkään haaveillut käyttäväni varastossa lojuvia 18650 akkuja yksittäisiin rakenteluihin ja muihin värkkäyksiin, missä olisi kätevää että virta otettaisiin akusta, eikä esimerkiksi verkkovirrasta erillisen virtalähteen avulla. Minulla onkin tekeillä yksi suurempi projekti, joka tarvitsee akkua toimiakseen, mutta ei siitä tässä vaiheessa vielä enempää.
Tilailin joku aika takaperin elektroniikkaa Digitspacesta ja ostoskärryyni sujahti koekytkentälevyn jännitemuuntimen lisäksi mm. tällaisia pieniä akkulaturipiirejä.
Akkuja löytyy moneen eri lähtöön ja kokoon, joten universaali yhden akun laturi on hyödyllinen omistaa. Arkistoistani löytyy myös irtopiirejä, joista akkulaturin voi itsekin tehdä, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kun aina on jotain muuta puuhaa tiellä. Siksipä valitsin ostoskoriini myös tällaisen akkulaturin.
Hintaa oli alle euron kappale, joten kyseessä oli aika edullinen ostos. Näitä saa toki muualtakin ostettua ja näissä on nykyisin mukana myös suojapiiri, joten ylläoleva kuva poikkeaa hieman saatavilla olevasta (kuva alla).
Tällä kyseisellä piirillä voidaan ladata 1 A:n virralla tasan yhtä Li-Ion akkua, olipa se mallia 18650, vanhan nokialaisen akku tai mikä tahansa Li-Ion akku.
Akkukotelot ja kontaktit
Tarvitsin kuitenkin koteloita 18650 akuilleni ja tiesin, että 3D-tulostettavia malleja Thingiversessä varmasti on, niin sieltäpä niitä sitten löytyi.
Thingiversen malli laturin ja akun yhdistelmälle on tässä linkissä ja yksittäiselle kennolle 3D-malli on tässä.
3D-tulostin mallit mustasta PLA:sta ja aloitin koteloiden kasaamisen ja muiden osien tekemisen. Lähtötilanne on siis kuvassa alla ja kuten huomata saattaa niin akkukotelosta puuttuu kontaktit ja johtimet, joita pitkin sähkö akkuun luikertelee.
Erilaisten laitteiden purkaminen hyötykäyttöön on aina ollut ns. mun juttu ja tässäkin tapauksessa vanhasta elektroniikkalaitteesta uusiokäyttöön päätyi kuvan mukainen pellin palanen. Kyseinen pala on testattu juottumisen osalta joten tätä voitiin tässä käyttää.
Peltisaksilla vain nips-naps ja kontaktin aihio on valmis taiteltavaksi.
Kontaktit taiteltiin P-kirjaimen muotoisiksi ja asetettiin 3D-tulostettuun koteloon pikaliiman avulla paikalleen. Liiman kuivuttua koteloon porattiin pienet 2mm reiät, myös kontakteihin, ja johtimet juotettiin paikalleen ns. "takaapäin".
Lopputulos nähdään alla olevassa kuvassa.
Akku napsahtaa paikalleen jämäkästi ja USB-laturilla syötetään virtaa akkulaturille. Punainen led merkitsee akun latautumista ja kun akku on täynnä, sininen led syttyy.
Koska näitä piirejä oli kaksin kappalein, toinen kotelo on pelkästään irtoakkujen latausta varten. Tässä kotelotyypissä kontaktit pystyttiin pujottelemaan mallissa olevista koloista suoraan taakse, joten sinänsä tämä 3D-malli oli parempi rakentaa toimivaksi akkupidikkeeksi.
Mittarilla katsottuna latausjännite lähtee selvään nousuun, eli akku latautuu kuten pitääkin. Laturi lopettaa lataamisen kun akkujen kennojännite on noin 4,21-4.23 V tämän mittarin mukaan. Toisella, tarkemmalla mittarilla tarkistettuna lukema piti myös aikalailla paikkansa.
Yhteenvetona tästä lyhyestä puuhastelusta voinen sanoa, että 3D-mallit olivat nopeat tulostaa (n. 2h yhteensä) ja kontakteihinkin löytyi sattumalta sopivaa materiaalia hyllystä. Tämä helpottaa aika paljon tulevia projekteja, kun nyt pystyy kunnollisesti 18650 akkuja lataamaan.
Kaupalliset laturitkaan eivät kovin kalliita ole, mutta täytyy pyrkiä käyttämään näitä hamstrattuja elektroniikkakomponentteja johonkin hyödylliseen, turhapa niitä on kaapin täytteeksi ostellakaan.
Ja plussaa on myös se, että sai käytettyä jo puretusta elektroniikasta osia uuteen tarkoitukseen. Se on aina yhtä mukavaa ja luontokin kiittää!