Sähköä johtava maali

Julkaistu: lauantai 11.2.2017

Ostinpa tuossa SP-elektroniikasta tavaraa tilatessani tällaista sähköä johtavaa maalia. Maali on samanlaisessa purkissa, missä säilytetään kynsilakkaa ja suti taitaa olla myös sama, vaikka suti tässä purkissa oli hieman kovettunut.

SP-Elektroniikan sivuilla on maalista seuraavanlainen kuvaus:

Koska maali ei ole tinattavissa, tulee kontaktit painaa maaliin kiinni ja lukita esim. liimalla, niitillä, teipillä jne ... Soveltuu hyvin monenlaisiin pienivirtaisiin demonstraatiojuttuihin vaikkapa LED:in sytyttelyihin jne ... Maalatun viivan ohminen vastus riippuu maalikerroksen leveydestä ja paksuudesta. Virrankesto pieni ja riippuu jälleen siittä kuinka paljon maalia on.

Tätähän täytyy testata!

Tein teräväkärkisillä pinseteillä paperille reiät johdinten läpituomiseksi ja pujotin pari johtimen pätkää paperista läpi. Näin ollen johtimen päät peittyvät maaliin ja kontaktista pitäisi tulla hyvä.

Johdinten pujotusten jälkeen peitin kontaktipinnat maalilla ja maalasin paperille johtimen.

Maalista sanotaan, että se kuivuu nopeasti. No mikä sitten on nopeasti, riippuu tietenkin tarkastelijasta, mutta ainakin minun mielestäni tämän piti antaa olla rauhassa vajaan tunnin verran - sanotaanko 45 minuuttia. Onko se sitten nopeasti vai ei, saat päättää itse.

Mittaus on suoritettu kuivumisen jälkeen n. vuorokauden kuluttua. Vastusmittari näyttää 200:a ohmia joka on yllättävän paljon mielestäni. Tällä voikin siis tehdä omia vastuksia, mutta ohmimäärää on varmasti hankala mitoittaa. Tässä ei ollut tarkoituksena todellakaan tehdä vastusta, mutta semmoinen nyt syntyi...

Vastusta mitattaessa arvoon vaikutti myös, mittaako sen resistanssia johtimien kautta vai suoraan maalin päältä. Huomasin, että maalin päältä mitattaessa resistanssia oli n. 10% enemmän kuin suoraan johdinten päistä mitattaessa, joten en pitäisi SP-Elektroniikan sivuilla mainittavia koeviivojen tuloksia absoluuttisena totuutena. Joten jos käytät tätä, niin tee mittaukset ja kokeilut itse.

No, mutta kun kerta vastus on kyseessä, testataanpa sen tehonkestoa sitten.

Kyktin vastuksen virtalähteeseen ja käänsin jännitettä suuremmaksi aina 19 volttiin asti (maksimi, mitä tuosta mööpelistä irti saan). IR-mittarilla mitattaessa johdin (eli maalattu osa) lämpesi aika voimakkaasti ~110 C ja paperi alkoi tummumaan takapuolelta. Tietysti lievä palaneen käry alkoi nenään nousta myös...

Virtamittari näytti tässä vaiheessa n. 70 mA eli tehoa tähän upposi 1,33 W. Aika hyvin näin mitättömäksi komponentiksi.

Käyttökohteet

Mitä tästä sitten voi tehdä?

No periaatteessa jos pyroelektroniikka kiinnostaa, niin varmasti sille löytyy käyttökohteita. Maali on kuitenkin tarkoitettu erilaisiin johtavan pinnan korjaustöihin ja RF-paikkauksiin (eli siis peitetään faradayn häkin aukkoja tarvittaessa, etteivät radiosignaalit säteile vääriin paikkoihin). Näihin korjauksiin kuitenkin parempi ratkaisu on esimerkiksi kupariteippi tms. paljon johtavampi peitepinta.

Paperisia piirilevyjä tästä voisi myös värkkäillä, mutta suuren resistanssin vuoksi ei kovin ideaali väline siihen hommaan. Toisaalta eipähän tarvitsisi vastuksia niin paljoa!

Lisäillään käyttökohteita sitä mukaa kun niitä syntyy tai joku keksii 🙂

Palautteen myötä käyttökohteita on ilmennyt lisää. Esimerkkinä seuraavat kohteet:

Eräs oma käyttöni hiilimaalille on kauko-ohjainten kuluneiden kuminäppäinten kosketuspinnan korjaus.
Ei kannata maalata paksulti !

Ei onnistu ikuiseen korjaukseen, mutta kyllä se maali niissä näppäimissä melko kauan pysyy.
Uudellen vioittumisen tapauksessa vaan kake taas uuteen ehostukseen.
Kun maalista irtoaa murusia printin pinnalle , niin kake alkaa tehdä itsekseen haamu valintoja.

-Risto

Kiitos Ristolle palautteesta!